KULKURIN TAIVAL (OPPIMISEN POLKU)

Oppiminen on kuin luonnossa kulkemista. Taival ilman asiantuntevaa opastusta ja ohjausta voi tuoda mutkia matkaan, eksyttää tai uuvuttaa täysin.

Meillä opettajilla, matkan oppailla on tärkeä rooli, jota varten me olemme kurssimme suorittaneet. Mikään kurssi ei valmista meitä ikuisiksi ammattilaisiksi, vaan myös me tarvitsemme kertausta (täydennyskoulutus) ja runsaasti käytännön kokemusta.

Oppiakseen hyväksi kulkijaksi (oppijaksi) on löydettävä oma polku, jota kulkea (tyyli oppia). Polun varrella on joukko muita polkuja, risteyksiä (tukitoimia, esteitä, oikoteitä). Näissä risteyksissä on hyvä hetkeksi pysähtyä, miettiä ja puntaroida tulossa olevaa taivalta (väliarviointi).

Tienviittoina matkan varrella toimivat ohjeet, tunteet, ja asenteet. Hyvällä säällä (ilmapiiri), kiireettömällä aikataululla (aikaa oppimiselle) ja mukavassa maastossa (oppimisympäristö) matka taittuu miellyttävästi ja mieleen jäävät mukavat muistot (tapahtuu oppimista).

Suunnitelma (ops/oppimateriaali/hiljainen tieto) tukee meitä matkalla määränpäähämme. Tutkaillen, jutustellen ja ratkaisua etsien taival taittuu mitä moninaisimmissa kokoonpanoissa: yksin, kaksin yhdessä, pienissä ryhmissä tai suurena joukkona.

Apuvälineet (tietokoneet, kännykät ja muut mobiililaitteet) ilman järkevää tarkoitusta ovat kuin kivi repussa tai pahimmassa tapauksessa kengässä. Parhaassa tapauksessa ne sen sijaan auttavat ja helpottavat matkaamme.

Oppiminen on kulkemista. Aina emme kulje samoja polkuja, vaan vaihtelemme reittejämme, toivottavasti.

BLOGI EI OLE PÄIVÄKIRJA, MUTTA PÄIVÄKIRJA VOI OLLA BLOGI

"Blogi on osa nykyajan sähköistä viestintää. Se on kuin köyhän miehen sanomalehti, jossa kirjoittajalla on mahdollisuus julkaista omia ajatuksia ja mielipiteitä. Matala julkaisukynnys ja käytön helppous tarjoavat kaikille mahdollisuuden tuoda oma ääni ja henkilökohtainen näkökulma kuuluviin virallisen vapaamuotoisesti. Blogikirjoitusten tuoreus ja ajankohtaisuus tuo perinteisen median rinnalle uuden ja raikkaan vaihtoehdon.

Blogin sisältö, fokus ja rajaus voi olla tarkoin rajattu tai täysin vapaa. Tarpeet blogin perustamiseen vaihtelevat. Osa yhdistyksistä ja yhteisöistä haluaa tuoda toimintaansa tutuksi muulle yhteisölle (informaatiokanava). Pöytälaatikkorunoilijat ja kirjoittamisesta pitävät haluavat itselleen tai nimimerkilleen yleisöä (verkkopäiväkirjat, kolumnit jne). Eri harrastajat jakavat tietotaitoa ja verkostoituvat keskenään (harrastuskanava)."

Yllä oleva teksti on ote mainoksesta, jonka laadin eräälle blogikurssilleni. Sähköinen opetusmateriaali on monelle meistä opettajista tuttu kustantajien sivuilta. Myös me itse voimme toimia materiaalin tuottajina. Julkaisukynnys voi aluksi olla korkealla, mutta niinkuin kaikessa myös tässä tapauksessa madaltuu harjoittelun ja kokemuksen kautta.Blogin käytettävyys perustuu päivityksen helppouteen. Voit päivittää ja tuottaa sisältöä oman sähköpostisi tai kännykkäsi kautta.

Uuden tekniikan hyödyntäminen opetuksen tukena tekee vielä tuloaan. Ajan rajallisuus, tietotaito ja uskallus lienevät suurimmat haasteet monelle meistä. Itse koen oppivani eniten juuri yrityksen ja erehdyksen kautta. Kova pää ja peräänantamaton luonne ovat kovaa valuuttaa tässä asiassa.

Kokeilusta puheen ollen ajattelin testata podcastia (ääntä) ja vidcastia (videota) opetukseni tukena. Hiihtoloman jälkeen järjestän nimittäin oppiaineeni preppauskurssin sekä livenä, että nauhoitteena. Tuotoksen julkaisen ja kokoan blogia apunakäyttäen.

P.s. Blogin voi julkaista myös mobiilisti, jolloin oppilaat voivat lukea sitä omista kännyköistään. Lisää aiheesta täältä.

"LONG TIME NO SEEN"

Blogissani on valinnut syvä hiljaisuus jo muutaman kuukauden ajan kaikenlaisista kiireistä johtuen. Etenkin näin kevään kynnykselle hanget ja aurinkoiset kevätpäivät vievät voiton mediamaailman tutkailulta. Uutta sisältöä odotellessanne voitte tutkailla toisen blogini "Blogi-klubi" sisältöä. Kirjoittelen vastaisuudessa myös tätä blogia, mutta ehkä hiukan vapaammalla aikataululla.

OPETUKSEN JA OPPIMISEN UUSI SUUNTA

Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä; josta kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani; pohdittiin kuinka integroida uutta perinteisen hyväksi havaittujen opetusmuotojen rinnalle.

Tekniikkaa ja tekninen kehitys eivät ole opetuksen itseisarvo, vaan apuväline, jonka avulla opettaja voi halutessaan monipuolistaa, laaja-alaistaa ja rikastuttaa opetustaan.

Ajatuksena erinomainen, toteutuksena varsin helppo, mutta käytännössä vielä monelle vieras. Yleisimmät esteet tekniikan käytölle lienevät aika, tietotaidon ja käytännön esimerkkien puute sekä mukavuustekijät. Koska haluan keskittyä yllä mainitsemiini osatekijöistä viimeiseen, jätän mainitsematta tekniikan, joka toki on kaiken toiminnan perusta ja edellytys.

Mukavuustekijät ovat minulle uusi tuttavuus, johon olen törmännyt omien kokeilujeni myötä. Nettisukupolvi käyttää internetiä surffailuun, kavereiden tapaamiseen (”chillailuun”) ja videoista ja musiikista nauttimiseen.

Kun tulee sitten aika käyttää nettiä ja sen mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen, tuntuu se vieraalta, vaikealta ja ehkä hiukan vastenmieliseltäkin. Johtuuko tämä netin kaksijakoisesta tiedon ja viihteen roolista? Vai johtuuko se asian uutuudesta? Ovatko mukavuustekijät sama kuin motivaatio?

Itse näkisin motivaation ja tietotaidon puutteen suurimpana haasteena. Moni opettaja ei tiedä kuinka käyttäisi uusia sovelluksia ja välineitä opetuksessaan mielekkäällä ja järkevällä tavalla. Mieltääkö moni opettaja netin vielä tiedonvälityskanavaksi, unohtaen tiedontyöstämis ja -jakamismahdollisuuden?

Sosiaalinen media on oiva apu ja piristys tähän, oikein käytettynä toki. Jokaisella meillä on oma PLE (Personal Learning Enviroment = henkilökohtainen oppimisympäristö), jota muokkaamme omia joskus muuttuviakin tarpeitamme vastaavaksi. Virtuaaliopetuksen päivillä Päivi Antjonen esitti sosiaaliselle medialle seuraavanlaisen jaottelun:

*kalenterit, ajanhallinta

*kuvat, videot, esitykset /jakaminen

*vertaisverkot, verkkoyhteisöt, verkostot

*yhteisöllinen tuottaminen

*virtuaalimaailmat

*blogit ja microblogit

*pikaviestimet

*kommunikaatio ja tiedonvälitysvälineet

*sosiaaliset pelit

*social shopping

*verkkoympäristöt

Ilmassa on paljon kysymyksiä vailla vastausta. Kehityksen kannalta on olennaista keskeneräisyyden sietokyky, josta Anne Rongas mainitsi viime kevään ITK-päivien yhteydessä.

Itse kannatan visioiden rinnalle rohkeita kokeiluja ja puskaradion rummutusta. Varatkaa itsellenne myös aikaa kokeiluille, sillä niiden kautta löytyvät käytänteet.

VERKKOKOKEITA

Joulunaluskiireiden keskellä kokeilin verkkokoetta perinteisen kokeen rinnalla. Kokeilu osoitti, että ohjelma soveltuu varsin hyvin sanakokeen, mutta ei niinkään summatiivisen kokeen pitämiseen. Sen osalta haasteensa asettaa käännöslauseiden arviointi. Jos lause on muodollisesti oikein, mutta piste puuttuu kone tulkitsee sen vääräksi. Perinteiset abc- ja aukkotestit sen sijaan toimivat loistavasti.

Voit valita kolmen näkymävaihtoehdon väliltä:
-pisteet (prosentteina)
-pisteet ja oikea vastaus
-pisteet, oikea vastaus ja valittu vastaus

Kone arvostelee suoritukset ja toimittaa tiedon sähköpostiisi. Viestistä näet oppilaan tuloksen ja hänen alkuperäisen vastauksensa.

VALMISTA MATERIAALIA

Opetushallitus on julkaissut saksan ja ranskanopettajien iloksi materiaalia.

Saksankielisessä "Gartenzwergabenteuer - Puutarhatonttuseikkailu"-pelissä seikkaikkaillaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin kaupungeissa. Peli on suunnattu muutaman vuoden saksaa lukeneille peruskoulun oppilaille ja siinä kerrataan keskeistä sanastoa ja rakenteita. Maantuntemusta mukavassa muodossa.

Ranskankielisille oppilaille tarjoutuu mahdollisuus tutustua Ranskan kieleen ja kulttuuriin "France Adventures - Ranska seikkailut"-pelin avulla. Pääset vierailemaan ja testaamaan kielitaitoasi Ranksan kaupungeissa. Materiaali tukee mainiosti kuullunymmärtämistä.

VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT

Iso joukko asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita osallistujia kokoontui 29.-30.11.2007 viidennettä kertaa järjestettäville valtakunnallisille virtuaaliopetuksen päiville Helsinkiin. Laajasta ohjelmatarjonnasta kukin keräsi itselleen oman ohjelmatarjottimensa.

Seminaarin alun puheenvuorot voi katsella OPH:n sivuilta (vaatimuksena MediaPlayer 9-versio). Varsinaisen seminaariohjelman rinnalla osallistujat pystyivät kirjoittamaan kommenttejaan blogiin ja Vimpa-jaikuun.

Erityisesti Jaiku osoitti näppäryytensä, sillä samalla kun osallistui yhteen, pystyi luomaan yleissilmäyksen toisen jaikulaisen kommenttien kautta seminaarin rinnakkaiseen työpajaan. Mielellään olisi ollut kuulemassa usempaakin luentoa.

Kantavana teemana päivillä oli opetuksen murros. Tekniikka kehittyy ja tarjoaa uusia ulottuvuuksia, mutta myös haasteita nykypäivän opetukselle. Opettajien pedagoginen ammattitaito on kuitenkin edelleen yksi kehityksen kulmakivistä.

Jotta opettajat kykenevät vastaamaan päivän haasteeseen on heillä oltava siihen välineet. Ilman välineitä ei uusia opetusmenetelmiä ja -ympäristöjä voi kokeilla ja ilman kokeiluja ei voi kehittyä. Muun muassa Helsingin kaupungin opetustoimen visiossa vuodelle 2011 esitetään esitystekniikka ja tietokoneita joka luokkaan, sekä siitymistä tietokoneluokista kannettaviin koneisiin ja langattomiin verkkoihin. Hienoa! Visioiden toteutuminen vaatii kuitenkin kunnanisien myötämielistä ja avokätistä suhtautumista, opettajien kouluttamista ja innostamista, sekä uudisraivaaja mieltä kohdata tulevaisuus.

Oppijan näkökulmasta katsottuna tiedonhallintataidot (verkkoetiikka ja tiedon luotettavuuden arviointi) sekä yhteistyö ja vuorovaikutustaidot (oppimisen kolme metaforaa: tiedonhankinta, osallistuminen ja tiedontulkinta (Hakkarainen&Paavola 2007) sekä medialukutaito) ovat erityisen tärkeitä tulevaisuuden oppijan taitoja.

Sosiaalisessa mediassa piilee tulevaisuuden voimavara. Lähde, josta opettajat voivat ammentaa yhteisöllisesti tietotaitoa, asiantuntijuutta ja sisältöä sekä välineitä omaan työhönsä. Asiaa valottivat konkreettisin ja selkein esimerkein aineenopettaja ja opinto-ohjaaja Anne Rongas, Kotkan aikuislukiosta ja sovellussuunnittelija Jari Sjölund, Turun Normaalikoulusta omassa elävässä ja mielenkiintoisessa esityksessään "Sosiaalinen web oppimisen tukena: mahdollisuudet ja haasteet käytännön esimerkein".

Seminaarin hienosta toteutuksesta kiitos Opetushallitukselle ja sen yhteistyötahoille! Paitsi, että seminaari toimii tiedonjakamistarkoituksessa, toimi se myöskin asiasta innostuneiden tapaamispaikkana ja motivaation lähteenä.