Lukiessani blogiartikkelia Posterous by Anne Rongas palasi mieleeni ajatus opetuksen taltioimisesta eli dokumentoinnista myöhempää käyttöä varten.
Miksi opetusta tulisi ylipäätänsä dokumentoida?
Itselleni juolahtaa heti mieleeni muutama syy. Oppilaalla olisi mahdollisuus tutkailla esim. poissa oltuaan tai kokeeseen lukiessa vinkkinä, että kuinka se juttu menikään. Itselläni opettajan olisi valmista materiaalia taltioituna eri tilanteissa ja tavoin käytettäväksi.
Millä tavalla/muodossa olisi järkevää dokumentointoida?
Ääni, video, kuva tulevat ainakin ensimmäisinä mieleeni. Sovelluksia ja välineitä on monia, mutta ainakin äänen ja kuvan taltiointiin tulee mieleeni kännykkä. Nykykännyköillä se lienee mahdollista melkeinpä yhdellä napin painalluksella. Ohjelmien kirjo on valtava ja haasteena on enemmänkin löytää itselleen sopivat.
Shozu/Flickr
Qik/Youtube
Slideshare
Voisinpa olla kärpäsenä katossa tutkailemassa kuinka te muut Pelle Pelottomat näitä juttuja toteutatte?
Nimimerkki
Eilen-Tänään-Huomenna
Wednesday, January 14, 2009
Sunday, November 16, 2008
DROP.IO
Perustyön ohessa ajan salliessa yritän tehdä erinäisiä kokeiluja. Vastuuopettajan eli luokanvalvojan ominaisuudessa olen tänä syksynä kokeillut Drop.io sovellusta tiedotuskanavana kodin suuntaan. Kuten opettajina tiedämme lippulaput eksyvät ja katoavat iäisiksi ajoiksi repun syövereihin.
Vanhempia varten löytyy tiedotteita, lukujärjestyksiä, valinnaislistoja ym. materiaalia luettavaksi. Tietosuojan vuoksi materiaalit on suojattu yhteisellä salasanalla (ylläpitäjänä minulla on tämän lisäksi ns. muokkaus salasana). Sivustolta vanhemmat voivat tilata syötteen oman ohjelmaansa ja näin saada tiedon uudesta materiaalista sivustolla.
Siinä missä vanhemmista järjestelmä kuulostaa täysihoidolta, on se opettajalle ajan, energian ja luonnon säästämistä. Ei turhia lisäkopioita, vaan pieni ohjeistus käyttöönoton alussa. Alla kuva sivustostani.
Wednesday, April 23, 2008
ITK 08
”OPI VALITSEMAAN - OLE AIKAASI EDELLÄ”
Otsikko kuvastaa tämän vuoden ITK-päivien teemaa. ”Digiajan natiivi” eli nykypäivän oppija aloittaa tietotekniikan käytön entistä varhaisemmassa vaiheessa ja suuntautuu sen käytössä syvemmälle tasolle. Nykyajan nopeat innovaatiot tarjoavat samaan aikaan sekä haasteita, että mahdollisuuksia. Oppia voi ilman tekniikkaakin, mutta tietotekniset valmiudet ovat yksi nykyajan perustaitoja. Nykyajan opettajalla on sekä haaste, että jossain määrin myös velvollisuus pysyä menossa mukana. Opettajan tulee haastaa mediat oppisisältöihin, ei toisinpäin. Epäily on sallittua! Entisen tietoyhteiskuntastrategian tilalla on nykyään ”Hyvää elämää tietoyhteiskunnassa”-strategia.
(Lyhennelmä Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen konferenssin avausluennosta.)
Toisaalla seminaarissa pohditaan tietotekniikan käytön todellisuutta ja resurssien riittävyyttä. Oppilaat osaavat ja käyttävät tietotekniikkaa runsaasti kotonaan, joka onkin sen osaamiselle olennaista. Koulujen kesken voi olla suuriakin eroja, osassa kouluista tekniikan käyttö on rutiininomaista, näennäistä ja tehotonta tiedonhakua, kun taas toisaalla tietotekniikka on valjastettu olemassa olevien opetuskäytäntöjen korvaamiseen.
Nykyään voidaan puhua eriytyneistä kulttuureista, joissa sukupuolella, iällä ja erilaisilla identiteeteillä on merkitystä. Yli 35 vuotiailla sukupuolien välinen ero on selkeä, kun taas nuorilla sen suhteen ei ole havaittavissa samansuuruisia eroja. Ikä vaikuttaa puolestaan siihen mihin tarvitsemme tietotekniikkaa. Nuoret ovat käytöltään laaja-alaisia (pelaavat, harrastavat ja pitävät yhteyttä). Aikuiset käyttävät sitä työssään sähköpostin lukuun ja tiedonhakuun. Tästä nousee uusia kysymyksiä ”Voiko tai pitääkö digitaalista kuilua ylittää?” ja ”Mikä on koulun ja opetuksen vastuu?”. Koulu on oppimiseen erikoistunut paikka, jossa oppilas voi oppia vastuuta internetin turvallisesta käytöstä ja jossa oppilas oppii hakemaan, tuottamaan ja arvioimaan tietoa.
(Lyhennelmä tutkija Liisa Ilomäen, Helsingin yliopisto luennosta
”Aina niin ei käy kuin haaveillaan – tietotekniikan käytön todellisuua”)
”Onko kaikki kiinni tekniikasta” luennolla pohdittiin tulevaisuuden oppimisympäristöjä, nykyajan haasteita ja teknologian tarkoitusta. Kouluilla ei ole monopolia tietoon, sitä tulvii joka puolelta. Ilmassa on iso joukko kysymyksiä: *Saadaanko tieto- ja viestintätekniikan avulla lisäarvoa
tiedon käsittelyyn ja oppimiseen?
*Helpottaako, monipuolistaako ja yksinkertaistaako se
opetusta ja oppimista?
*Vapautuuko sen avulla aikaa tiedon hankinnasta tiedon
pähkäilyyn?
*Kestääkö opettajan kantti sitä, että muna voi joskus olla
viisaampi kuin kana?
Tietotekniikan tulisi tukea ja edistää hyvää oppimista. Pedagogiset periaatteet viitoittavat tielle oikeaan suuntaan:
*tarve ja sisällöt
*ulkoa oppimisesta oikeisiin sisältöihin
*oppimiskeskeisyys
*osa pois, jotta uutta tilalle
*mieti, mikä on keskeistä
*tietäjä vai ymmärtäjä
Onnistumisen edellytyksiä ovat myös toimiva infrastruktuuri, terve toimintakulttuuri, aika tekemiseen ja vastuunotto.
(Lyhennelmä opettaja Timo Fordell, Patamäen koulu, Oulu /Tulevaisuuden luokkahuone ”Onko kaikki kiinni tekniikasta)
Kun tukitaan uusia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia, tulisi ottaa huomioon toimijoiden kirjo ja yleistämisen harha sekä antaa aikaa vaikutusten tuloksien syntymiselle. Tilastojen kautta meille tarjoutuu tutkittavasta asiasta yksityiskohtien sijasta vain yleiskuva.
Muutosprosessissa voidaan nähdä kaksi käsitystä:
*slow revolution
*active transformation
Koulu on aktiivinen muuttuja ja muutoksen hakija tuo parhaan tuloksen.
Onnistuneissa pilottikouluissa tvt:n käyttö on räätälöity vastaamaan koulun ja opettajien tarpeita ja osaamista. Tukemalla kouluja ja opettajia yksilöllisesti, tuetaan samalla koulun sisäistä muutosta. Tällaisia tukemisen muotoja ovat mm. seuraavat:
*pedagogiset mallit
*verkostoituminen
*tutkimustiedon levittäminen
*konsultointi
*ulkoisten organisaatioiden tukeminen
*teknisten resurssien lisääminen
Onnistuneissa kouluissa:
*annettiin tietoteknisten taitojen opetusta
*toteutettiin oppimisprojekteja (oppilaiden aktiivista
toimintaa, pitempiä, aikaa vieviä prosesseja, usean
oppiaineen yhdistäviä ja yhteisöllisiä hankkeita)
*autenttisten tektävien määrä lisääntyi
*opettajan rooli muuttui (organisoija, mahdollistaja,
rakenteellisen kehyksen mahdollistaja…)
*oppilaan rooli muuttui
Kehityksen edetessä on hyvä huomioida eri tasot, miettiä tavallisten koulujen tukimuotoja uudella tavalla, lisätä verkostoitumista, tukea ns. rajaopettajia (opettajia, jotka toimivat sekä opettajina, että vertaiskouluttajina) ja antaa enemmän innovatiivisia vapausasteita (konsulttina toimivalle opettajalle vähemmän tunteja). Kansallisella tasolla kuntien tehtävänä on tukea omien koulujensa kehittämistä.
(Lyhennelmä tutkija Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto/Tutkittua tietoa tietotekniikan käytöstä ja käytön ongelmista)
Epäkonferenssissa (konferenssin vapaamuotoinen ja sisältöinen osuus) ”Web x.0, aikalaishälinä, innoflaatiot ja muut harhanäyt” pohdittiin luovuutta ja innovaatioita. Tekniset sovellukset mahdollistavat yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta. Nykypäivän lukiolainen pitää yhteyttä kavereihinsa ympäri maailman varsin kätevästi sähköisten viestimien kautta. Viestintä ja sen moniulotteisuus ja laaja-alaisuus on nykyajan ilmiö ~aikapsyyke. Nykyajan verkkokaverit vastaavat entisajan kirjekavereita.
Tuntematon tekniikka pelottaa monia vanhempia, kun taas nuoret suhtautuvat siihen luontevammin. Siinä missä nuorten sanotaan passivoituvan ja vieraantuvan fyysisistä kontakteista tapahtuu myös vanhemman väestön keskuudessa heidän jämähtäessään iltaisin television eteen.
On hyvä pohtia miettimään eri tietoteknisten välineiden roolia ja merkitystä. Uudet sosiaalisen median välineet tarjoavat joukkoälyn ja vertaisvoiman hyödyntämismahdollisuuden. Sosiaalinen media toimii samalla periaatteella kuin sokerimuurahaisyhdyskunta, jonka jäsenet hajaantuvat eri paikkoihin ja viestivät keskenään tiedottaen hyvästä löydöstä. Esimekin tämänkaltaisesta toiminnasta löydät SOMETU-verkoston (Sosiaalinen media opetuksen tukena) sivuilta osoitteesta http://www.sometu.ning.com .
(Lyhennelmä Teemu Arina & Sam Inkilä / Web x.0, aikalaishälinä, innoflaatiot ja muut harhanäyt)
(Lyhennelmä Ville Venäläinen, Otava opisto / Sometu)
Otsikko kuvastaa tämän vuoden ITK-päivien teemaa. ”Digiajan natiivi” eli nykypäivän oppija aloittaa tietotekniikan käytön entistä varhaisemmassa vaiheessa ja suuntautuu sen käytössä syvemmälle tasolle. Nykyajan nopeat innovaatiot tarjoavat samaan aikaan sekä haasteita, että mahdollisuuksia. Oppia voi ilman tekniikkaakin, mutta tietotekniset valmiudet ovat yksi nykyajan perustaitoja. Nykyajan opettajalla on sekä haaste, että jossain määrin myös velvollisuus pysyä menossa mukana. Opettajan tulee haastaa mediat oppisisältöihin, ei toisinpäin. Epäily on sallittua! Entisen tietoyhteiskuntastrategian tilalla on nykyään ”Hyvää elämää tietoyhteiskunnassa”-strategia.
(Lyhennelmä Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen konferenssin avausluennosta.)
Toisaalla seminaarissa pohditaan tietotekniikan käytön todellisuutta ja resurssien riittävyyttä. Oppilaat osaavat ja käyttävät tietotekniikkaa runsaasti kotonaan, joka onkin sen osaamiselle olennaista. Koulujen kesken voi olla suuriakin eroja, osassa kouluista tekniikan käyttö on rutiininomaista, näennäistä ja tehotonta tiedonhakua, kun taas toisaalla tietotekniikka on valjastettu olemassa olevien opetuskäytäntöjen korvaamiseen.
Nykyään voidaan puhua eriytyneistä kulttuureista, joissa sukupuolella, iällä ja erilaisilla identiteeteillä on merkitystä. Yli 35 vuotiailla sukupuolien välinen ero on selkeä, kun taas nuorilla sen suhteen ei ole havaittavissa samansuuruisia eroja. Ikä vaikuttaa puolestaan siihen mihin tarvitsemme tietotekniikkaa. Nuoret ovat käytöltään laaja-alaisia (pelaavat, harrastavat ja pitävät yhteyttä). Aikuiset käyttävät sitä työssään sähköpostin lukuun ja tiedonhakuun. Tästä nousee uusia kysymyksiä ”Voiko tai pitääkö digitaalista kuilua ylittää?” ja ”Mikä on koulun ja opetuksen vastuu?”. Koulu on oppimiseen erikoistunut paikka, jossa oppilas voi oppia vastuuta internetin turvallisesta käytöstä ja jossa oppilas oppii hakemaan, tuottamaan ja arvioimaan tietoa.
(Lyhennelmä tutkija Liisa Ilomäen, Helsingin yliopisto luennosta
”Aina niin ei käy kuin haaveillaan – tietotekniikan käytön todellisuua”)
”Onko kaikki kiinni tekniikasta” luennolla pohdittiin tulevaisuuden oppimisympäristöjä, nykyajan haasteita ja teknologian tarkoitusta. Kouluilla ei ole monopolia tietoon, sitä tulvii joka puolelta. Ilmassa on iso joukko kysymyksiä: *Saadaanko tieto- ja viestintätekniikan avulla lisäarvoa
tiedon käsittelyyn ja oppimiseen?
*Helpottaako, monipuolistaako ja yksinkertaistaako se
opetusta ja oppimista?
*Vapautuuko sen avulla aikaa tiedon hankinnasta tiedon
pähkäilyyn?
*Kestääkö opettajan kantti sitä, että muna voi joskus olla
viisaampi kuin kana?
Tietotekniikan tulisi tukea ja edistää hyvää oppimista. Pedagogiset periaatteet viitoittavat tielle oikeaan suuntaan:
*tarve ja sisällöt
*ulkoa oppimisesta oikeisiin sisältöihin
*oppimiskeskeisyys
*osa pois, jotta uutta tilalle
*mieti, mikä on keskeistä
*tietäjä vai ymmärtäjä
Onnistumisen edellytyksiä ovat myös toimiva infrastruktuuri, terve toimintakulttuuri, aika tekemiseen ja vastuunotto.
(Lyhennelmä opettaja Timo Fordell, Patamäen koulu, Oulu /Tulevaisuuden luokkahuone ”Onko kaikki kiinni tekniikasta)
Kun tukitaan uusia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia, tulisi ottaa huomioon toimijoiden kirjo ja yleistämisen harha sekä antaa aikaa vaikutusten tuloksien syntymiselle. Tilastojen kautta meille tarjoutuu tutkittavasta asiasta yksityiskohtien sijasta vain yleiskuva.
Muutosprosessissa voidaan nähdä kaksi käsitystä:
*slow revolution
*active transformation
Koulu on aktiivinen muuttuja ja muutoksen hakija tuo parhaan tuloksen.
Onnistuneissa pilottikouluissa tvt:n käyttö on räätälöity vastaamaan koulun ja opettajien tarpeita ja osaamista. Tukemalla kouluja ja opettajia yksilöllisesti, tuetaan samalla koulun sisäistä muutosta. Tällaisia tukemisen muotoja ovat mm. seuraavat:
*pedagogiset mallit
*verkostoituminen
*tutkimustiedon levittäminen
*konsultointi
*ulkoisten organisaatioiden tukeminen
*teknisten resurssien lisääminen
Onnistuneissa kouluissa:
*annettiin tietoteknisten taitojen opetusta
*toteutettiin oppimisprojekteja (oppilaiden aktiivista
toimintaa, pitempiä, aikaa vieviä prosesseja, usean
oppiaineen yhdistäviä ja yhteisöllisiä hankkeita)
*autenttisten tektävien määrä lisääntyi
*opettajan rooli muuttui (organisoija, mahdollistaja,
rakenteellisen kehyksen mahdollistaja…)
*oppilaan rooli muuttui
Kehityksen edetessä on hyvä huomioida eri tasot, miettiä tavallisten koulujen tukimuotoja uudella tavalla, lisätä verkostoitumista, tukea ns. rajaopettajia (opettajia, jotka toimivat sekä opettajina, että vertaiskouluttajina) ja antaa enemmän innovatiivisia vapausasteita (konsulttina toimivalle opettajalle vähemmän tunteja). Kansallisella tasolla kuntien tehtävänä on tukea omien koulujensa kehittämistä.
(Lyhennelmä tutkija Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto/Tutkittua tietoa tietotekniikan käytöstä ja käytön ongelmista)
Epäkonferenssissa (konferenssin vapaamuotoinen ja sisältöinen osuus) ”Web x.0, aikalaishälinä, innoflaatiot ja muut harhanäyt” pohdittiin luovuutta ja innovaatioita. Tekniset sovellukset mahdollistavat yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta. Nykypäivän lukiolainen pitää yhteyttä kavereihinsa ympäri maailman varsin kätevästi sähköisten viestimien kautta. Viestintä ja sen moniulotteisuus ja laaja-alaisuus on nykyajan ilmiö ~aikapsyyke. Nykyajan verkkokaverit vastaavat entisajan kirjekavereita.
Tuntematon tekniikka pelottaa monia vanhempia, kun taas nuoret suhtautuvat siihen luontevammin. Siinä missä nuorten sanotaan passivoituvan ja vieraantuvan fyysisistä kontakteista tapahtuu myös vanhemman väestön keskuudessa heidän jämähtäessään iltaisin television eteen.
On hyvä pohtia miettimään eri tietoteknisten välineiden roolia ja merkitystä. Uudet sosiaalisen median välineet tarjoavat joukkoälyn ja vertaisvoiman hyödyntämismahdollisuuden. Sosiaalinen media toimii samalla periaatteella kuin sokerimuurahaisyhdyskunta, jonka jäsenet hajaantuvat eri paikkoihin ja viestivät keskenään tiedottaen hyvästä löydöstä. Esimekin tämänkaltaisesta toiminnasta löydät SOMETU-verkoston (Sosiaalinen media opetuksen tukena) sivuilta osoitteesta http://www.sometu.ning.com .
(Lyhennelmä Teemu Arina & Sam Inkilä / Web x.0, aikalaishälinä, innoflaatiot ja muut harhanäyt)
(Lyhennelmä Ville Venäläinen, Otava opisto / Sometu)
Monday, April 7, 2008
OPETUS + PODCAST
Tutustuin äskettäin uusvanhaan tuttavuuteen podcast-lähetyksiin ja niiden tilaamiseen omalle tietokoneelle. Jos olet käyttänyt aiemmin Google-Readerin kaltaisia sovelluksia, osaat käyttää myös podcast vastaavia (lisätietoa). Nykykiireen keskellä aika on rahaa ja sitä voi säästää nimenomaan uusien sovellusten avulla.
Mitkä ovat suurimmat haasteet uuden tekniikan hyödyntämiselle opetuksessa ja oppimisessa? On olemassa ongelmia ja haasteita. Itse näen edessäni enimmäkseen haasteita.
ONGELMA 1
vähän koneita luokassa
HAASTE 1
eriyttäminen – tehtävärastit
-ryhmä1 – kappaleen työstäminen
-ryhmä2 – kappaleen sisältötehtäviä
-ryhmä3 – sanastotehtävän laatiminen muulle luokalle
-ryhmä4 – tietokoneilla
-ryhmä5 – ääntämisharjoittelua oman kännykän avulla tai parityönä
ONGELMA 2
tvt-luokka varattu
HAASTE 2
oppilaiden oman tekniikan hyödyntäminen
ONGELMA 3
puuttelliset tiedot ja taidot
HAASTE 3
oppilas asiantuntijana ja opettajan apuna oma kouluttautuminen
ONGELMA 4
ajan puuttuminen
HAASTE 4
kokeiluista käytänteiksi ja rutiineiksi
Kirjakustantajat (Otava Wsoy) ovat vastanneet nykyajan haasteisiin mukavalla tavalla laatimalla verkkoharjoituksia oppikirjojensa tueksi. Tämä ajattelutapa on mielestäni juuri se oikea. Verkkomateriaalin ei ole tarkoitus olla kirja eikä uusien oppimisympäristöjen perinteinen luokkatila. Uusien elementtien tarkoituksena on mielestäni tukea ja monipuolistaa oppimista ja opetusta.
Kehittelen parhaillaan ajatusta siitä kuinka markkinoin uusimman kuningasajatukseni podcastit oppilailleni. Markkinointityö on osa tehtävää ja se on varminta aloittaa uusien oppilasryhmien kanssa. ”Vanha koira ei opi uusia temppuja” sanontaa voi soveltaa ohjenuoraksi omalle toiminnalle. Koiralla tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä opettajaa itseään.
Viime viikolla sain osan oppilaistani tajuamaan, että kirjan kappaleiden lataaminen omille mp3-soittimille on hyödyksi nimenomaan heille itselleen. He voivat kuunnella kokeisiin valmistautuessaan koealueen kappaleita passiivisesti omien arjen askareiden lomassa, esimerkiksi lenkillä, koulutiellä tai vaikkapa harrastuksissa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sanaston passiivinen puoli hallinnassa ilman pitkää istumista koulupöydän ääressä. Toki oppijat ovat taustoiltaan ja tyyleiltään hyvin erinlaisia. Osalle tämä sopii osalle ei.
Seuraavassa muutama löytämäni aarre teille muillekin:
PODCAST JA VIERAAT KIELET
POD ENGLISH
DEUTSCHE WELLE
Mitkä ovat suurimmat haasteet uuden tekniikan hyödyntämiselle opetuksessa ja oppimisessa? On olemassa ongelmia ja haasteita. Itse näen edessäni enimmäkseen haasteita.
ONGELMA 1
vähän koneita luokassa
HAASTE 1
eriyttäminen – tehtävärastit
-ryhmä1 – kappaleen työstäminen
-ryhmä2 – kappaleen sisältötehtäviä
-ryhmä3 – sanastotehtävän laatiminen muulle luokalle
-ryhmä4 – tietokoneilla
-ryhmä5 – ääntämisharjoittelua oman kännykän avulla tai parityönä
ONGELMA 2
tvt-luokka varattu
HAASTE 2
oppilaiden oman tekniikan hyödyntäminen
ONGELMA 3
puuttelliset tiedot ja taidot
HAASTE 3
oppilas asiantuntijana ja opettajan apuna oma kouluttautuminen
ONGELMA 4
ajan puuttuminen
HAASTE 4
kokeiluista käytänteiksi ja rutiineiksi
Kirjakustantajat (Otava Wsoy) ovat vastanneet nykyajan haasteisiin mukavalla tavalla laatimalla verkkoharjoituksia oppikirjojensa tueksi. Tämä ajattelutapa on mielestäni juuri se oikea. Verkkomateriaalin ei ole tarkoitus olla kirja eikä uusien oppimisympäristöjen perinteinen luokkatila. Uusien elementtien tarkoituksena on mielestäni tukea ja monipuolistaa oppimista ja opetusta.
Kehittelen parhaillaan ajatusta siitä kuinka markkinoin uusimman kuningasajatukseni podcastit oppilailleni. Markkinointityö on osa tehtävää ja se on varminta aloittaa uusien oppilasryhmien kanssa. ”Vanha koira ei opi uusia temppuja” sanontaa voi soveltaa ohjenuoraksi omalle toiminnalle. Koiralla tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä opettajaa itseään.
Viime viikolla sain osan oppilaistani tajuamaan, että kirjan kappaleiden lataaminen omille mp3-soittimille on hyödyksi nimenomaan heille itselleen. He voivat kuunnella kokeisiin valmistautuessaan koealueen kappaleita passiivisesti omien arjen askareiden lomassa, esimerkiksi lenkillä, koulutiellä tai vaikkapa harrastuksissa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sanaston passiivinen puoli hallinnassa ilman pitkää istumista koulupöydän ääressä. Toki oppijat ovat taustoiltaan ja tyyleiltään hyvin erinlaisia. Osalle tämä sopii osalle ei.
Seuraavassa muutama löytämäni aarre teille muillekin:
PODCAST JA VIERAAT KIELET
POD ENGLISH
DEUTSCHE WELLE
Friday, March 21, 2008
KULKURIN TAIVAL (OPPIMISEN POLKU)
Oppiminen on kuin luonnossa kulkemista. Taival ilman asiantuntevaa opastusta ja ohjausta voi tuoda mutkia matkaan, eksyttää tai uuvuttaa täysin.
Meillä opettajilla, matkan oppailla on tärkeä rooli, jota varten me olemme kurssimme suorittaneet. Mikään kurssi ei valmista meitä ikuisiksi ammattilaisiksi, vaan myös me tarvitsemme kertausta (täydennyskoulutus) ja runsaasti käytännön kokemusta.
Oppiakseen hyväksi kulkijaksi (oppijaksi) on löydettävä oma polku, jota kulkea (tyyli oppia). Polun varrella on joukko muita polkuja, risteyksiä (tukitoimia, esteitä, oikoteitä). Näissä risteyksissä on hyvä hetkeksi pysähtyä, miettiä ja puntaroida tulossa olevaa taivalta (väliarviointi).
Tienviittoina matkan varrella toimivat ohjeet, tunteet, ja asenteet. Hyvällä säällä (ilmapiiri), kiireettömällä aikataululla (aikaa oppimiselle) ja mukavassa maastossa (oppimisympäristö) matka taittuu miellyttävästi ja mieleen jäävät mukavat muistot (tapahtuu oppimista).
Suunnitelma (ops/oppimateriaali/hiljainen tieto) tukee meitä matkalla määränpäähämme. Tutkaillen, jutustellen ja ratkaisua etsien taival taittuu mitä moninaisimmissa kokoonpanoissa: yksin, kaksin yhdessä, pienissä ryhmissä tai suurena joukkona.
Apuvälineet (tietokoneet, kännykät ja muut mobiililaitteet) ilman järkevää tarkoitusta ovat kuin kivi repussa tai pahimmassa tapauksessa kengässä. Parhaassa tapauksessa ne sen sijaan auttavat ja helpottavat matkaamme.
Oppiminen on kulkemista. Aina emme kulje samoja polkuja, vaan vaihtelemme reittejämme, toivottavasti.
Meillä opettajilla, matkan oppailla on tärkeä rooli, jota varten me olemme kurssimme suorittaneet. Mikään kurssi ei valmista meitä ikuisiksi ammattilaisiksi, vaan myös me tarvitsemme kertausta (täydennyskoulutus) ja runsaasti käytännön kokemusta.
Oppiakseen hyväksi kulkijaksi (oppijaksi) on löydettävä oma polku, jota kulkea (tyyli oppia). Polun varrella on joukko muita polkuja, risteyksiä (tukitoimia, esteitä, oikoteitä). Näissä risteyksissä on hyvä hetkeksi pysähtyä, miettiä ja puntaroida tulossa olevaa taivalta (väliarviointi).
Tienviittoina matkan varrella toimivat ohjeet, tunteet, ja asenteet. Hyvällä säällä (ilmapiiri), kiireettömällä aikataululla (aikaa oppimiselle) ja mukavassa maastossa (oppimisympäristö) matka taittuu miellyttävästi ja mieleen jäävät mukavat muistot (tapahtuu oppimista).
Suunnitelma (ops/oppimateriaali/hiljainen tieto) tukee meitä matkalla määränpäähämme. Tutkaillen, jutustellen ja ratkaisua etsien taival taittuu mitä moninaisimmissa kokoonpanoissa: yksin, kaksin yhdessä, pienissä ryhmissä tai suurena joukkona.
Apuvälineet (tietokoneet, kännykät ja muut mobiililaitteet) ilman järkevää tarkoitusta ovat kuin kivi repussa tai pahimmassa tapauksessa kengässä. Parhaassa tapauksessa ne sen sijaan auttavat ja helpottavat matkaamme.
Oppiminen on kulkemista. Aina emme kulje samoja polkuja, vaan vaihtelemme reittejämme, toivottavasti.
Sunday, March 2, 2008
BLOGI EI OLE PÄIVÄKIRJA, MUTTA PÄIVÄKIRJA VOI OLLA BLOGI
"Blogi on osa nykyajan sähköistä viestintää. Se on kuin köyhän miehen sanomalehti, jossa kirjoittajalla on mahdollisuus julkaista omia ajatuksia ja mielipiteitä. Matala julkaisukynnys ja käytön helppous tarjoavat kaikille mahdollisuuden tuoda oma ääni ja henkilökohtainen näkökulma kuuluviin virallisen vapaamuotoisesti. Blogikirjoitusten tuoreus ja ajankohtaisuus tuo perinteisen median rinnalle uuden ja raikkaan vaihtoehdon.
Blogin sisältö, fokus ja rajaus voi olla tarkoin rajattu tai täysin vapaa. Tarpeet blogin perustamiseen vaihtelevat. Osa yhdistyksistä ja yhteisöistä haluaa tuoda toimintaansa tutuksi muulle yhteisölle (informaatiokanava). Pöytälaatikkorunoilijat ja kirjoittamisesta pitävät haluavat itselleen tai nimimerkilleen yleisöä (verkkopäiväkirjat, kolumnit jne). Eri harrastajat jakavat tietotaitoa ja verkostoituvat keskenään (harrastuskanava)."
Yllä oleva teksti on ote mainoksesta, jonka laadin eräälle blogikurssilleni. Sähköinen opetusmateriaali on monelle meistä opettajista tuttu kustantajien sivuilta. Myös me itse voimme toimia materiaalin tuottajina. Julkaisukynnys voi aluksi olla korkealla, mutta niinkuin kaikessa myös tässä tapauksessa madaltuu harjoittelun ja kokemuksen kautta.Blogin käytettävyys perustuu päivityksen helppouteen. Voit päivittää ja tuottaa sisältöä oman sähköpostisi tai kännykkäsi kautta.
Uuden tekniikan hyödyntäminen opetuksen tukena tekee vielä tuloaan. Ajan rajallisuus, tietotaito ja uskallus lienevät suurimmat haasteet monelle meistä. Itse koen oppivani eniten juuri yrityksen ja erehdyksen kautta. Kova pää ja peräänantamaton luonne ovat kovaa valuuttaa tässä asiassa.
Kokeilusta puheen ollen ajattelin testata podcastia (ääntä) ja vidcastia (videota) opetukseni tukena. Hiihtoloman jälkeen järjestän nimittäin oppiaineeni preppauskurssin sekä livenä, että nauhoitteena. Tuotoksen julkaisen ja kokoan blogia apunakäyttäen.
P.s. Blogin voi julkaista myös mobiilisti, jolloin oppilaat voivat lukea sitä omista kännyköistään. Lisää aiheesta täältä.
Blogin sisältö, fokus ja rajaus voi olla tarkoin rajattu tai täysin vapaa. Tarpeet blogin perustamiseen vaihtelevat. Osa yhdistyksistä ja yhteisöistä haluaa tuoda toimintaansa tutuksi muulle yhteisölle (informaatiokanava). Pöytälaatikkorunoilijat ja kirjoittamisesta pitävät haluavat itselleen tai nimimerkilleen yleisöä (verkkopäiväkirjat, kolumnit jne). Eri harrastajat jakavat tietotaitoa ja verkostoituvat keskenään (harrastuskanava)."
Yllä oleva teksti on ote mainoksesta, jonka laadin eräälle blogikurssilleni. Sähköinen opetusmateriaali on monelle meistä opettajista tuttu kustantajien sivuilta. Myös me itse voimme toimia materiaalin tuottajina. Julkaisukynnys voi aluksi olla korkealla, mutta niinkuin kaikessa myös tässä tapauksessa madaltuu harjoittelun ja kokemuksen kautta.Blogin käytettävyys perustuu päivityksen helppouteen. Voit päivittää ja tuottaa sisältöä oman sähköpostisi tai kännykkäsi kautta.
Uuden tekniikan hyödyntäminen opetuksen tukena tekee vielä tuloaan. Ajan rajallisuus, tietotaito ja uskallus lienevät suurimmat haasteet monelle meistä. Itse koen oppivani eniten juuri yrityksen ja erehdyksen kautta. Kova pää ja peräänantamaton luonne ovat kovaa valuuttaa tässä asiassa.
Kokeilusta puheen ollen ajattelin testata podcastia (ääntä) ja vidcastia (videota) opetukseni tukena. Hiihtoloman jälkeen järjestän nimittäin oppiaineeni preppauskurssin sekä livenä, että nauhoitteena. Tuotoksen julkaisen ja kokoan blogia apunakäyttäen.
P.s. Blogin voi julkaista myös mobiilisti, jolloin oppilaat voivat lukea sitä omista kännyköistään. Lisää aiheesta täältä.
Saturday, March 1, 2008
"LONG TIME NO SEEN"
Blogissani on valinnut syvä hiljaisuus jo muutaman kuukauden ajan kaikenlaisista kiireistä johtuen. Etenkin näin kevään kynnykselle hanget ja aurinkoiset kevätpäivät vievät voiton mediamaailman tutkailulta. Uutta sisältöä odotellessanne voitte tutkailla toisen blogini "Blogi-klubi" sisältöä. Kirjoittelen vastaisuudessa myös tätä blogia, mutta ehkä hiukan vapaammalla aikataululla.
Subscribe to:
Posts (Atom)